Haasteena on, että miten minä laitan kaikki näppärästi, sulavasti, opettavaisesti ja mielenkiintoa herättävästi kurssilleni. Siinäpä miettimistä!
Ja tässäpä muistiinpanoja tältä kurssilta 13.10.2010:
Qaikun käyttötapoja: saada muistiinpanot kaikilta opiskelijoilta ja että muistiinpanot on jokaisella erilaisia, tapahtuu kenties laaja-alaisempaa oppimista kuin vain jos opiskelijat katsoisivat pelkkiä omia muistiinpanojaan. Missä käyttäisin?: esim. tälläsessa koulutustilaisuudessa.
Jos käytät qaikua opiskelijoille: mieti perustatko oman ryhmän ja laitatko kommentointi mahdollisuuden vain kommentteihin. Kommenttien sanamäärää ei nimittäin ole rajattu.
Ennen koetta: oppilaat kysyisivät qaikussa toisiltaan mikä aiheuttaa ongelmia. Ope voisi käydä katsomassa mikä aiheuttaa ongelmia myhöhemmin, mutta ideana, että oppilaat neuvoisivat toisiaan. Tämä voisikin toimia venäjässä, koska oppilaat ovat eritasoisia, ja näin ollen osa pystyisi varmasti hyvin ohjaamaan ja samalla oppisivat itse paremmin.
Jurassicpark konsertti: jos et saa lippua konserttiin voit osallistua Irc-gallerian kautta ja seurata kuvia. Missä käyttäisin irc-galleriaa kielten opiskelussa? Esim. Ryhmätyö Pietarista.
You Tube ja Nobel: Sofia Oksasen pitäisi saada Nobel -mielenkiintoinen esimerkki.
Perjantaina tulee Pietarin Sydämmessä Ylen Teemalta. Laitankon venäjän kurssilaiset katsomaan ohjelman kotonaan ja kommentoimaan sitä sitten Qaikussa? vai jossain muualla, missä järkevintä? Ei ehkä Qaikussa vaan voisivat tehdä yhteisen blogin tai Wallwisherin avulla. Itseasiassa liitin Wallwisher tehtävän jo Isoverstaan Veb3. 1. kurssille.
Tagipilvet: mitä isompi sana on, sitä enemmän siihen liittyviä kuvia on.
On line identiteetti: mitä itsestäsi laitat ja mitä muut laittavat sinusta. Voisiko hyödyntää kurssiesittelyvaiheessa verkkokurssilla? Moodlessahan näkyy opiskelijasta se millä kursseilla hän on Moodlessa, mutta voisiko hänestä näkyä enemmän tietoa. Miten Facebookin profiilin liittäminen ja blogikirjoitukset yms.? Muut opiskelijat tulisivat helpommin tutusti.
Facebookissa linkitetty: esim. Kun kirjoitat Blogiin jutun se näkyy vaikka kuinka monella, miten hyödynnän opetuksessa? Voisin esim. jakaa jotain tietoa… Kehitellään. Viive kaksikin tuntia.
sitten hyviä tähän teemaan liittyviä linkkejä:
http://www.wallwisher.com/wall/pietarinsydammessa Marihh
http://www.blogilista.fi/ suosituimmat blogit
http://www.wallwisher.com/wall/sosmed : voi kommentoida seinälle, joka näkyy kaikille, ei vaadi käyttäjätunnuksia
http://www.blogilista.fi/avainsana/venäjä voi liittää linkiksi kaikkiin venäjän kursseihin http://blogit.yhteishyva.fi/ala_pelkaa_pietaria/2010/09/ lisää kursseihisi
www.ampparit.com -edustaa RRS-syötteiden linjaahttp://ajatuksiasosmedkoulutuksesta13102010.blogspot.com/
Audioboa.com
Tässä kotitehtävämme ja siihen liittyvää pohdintaa sosiaalisesta mediasta ja kielten opetuksesta.
Mieleen palauttamiseksi vielä sosiaalisen median piirteitä:
1.Tukevat vuorovaikutteista toimintaa
2. Käyttäjät toimivat sisällön tuottajina
3. Tukevat yhteisöllisen palautteen antamista
4. Työskentelyn avoimuus
5. Välineet resurssien jakamiseen
6. Tukevat profiilien luomista
7. Ympäristöjen vuorovaikutteisuus
Pohdiskelkaa näitä, mitkä ominaiuudet ovat teistä tärkeitä, mitkä
tukisivat tai kehittäisivät teidän omaa opetustyötänne. Laitelkaa ideoita
blogeihinne.
Sosiaalinen media kielten opetuksessa:
Kielten opettajana olen aina ajatellut, että oppilaat oppivat parhaiten kieltä ja kulttuuria aidossa vuorovaikutustilanteessa kohdemaassa. Kun meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta olla koko ajan aidossa kohdekulttuurissa, niin sitten olen ajatellut, että toiseksi paras paikka oppimiselle on esim. vierailu Kuopion kulttuurikeskukseen, jossa saamme maistaa makupaloja esim. venäläisesta ruoasta ja kuulla tarinoita ja totuuksia venäläisestä kulttuurista. Kun emme voi tehdä koko ajan näitä vierailuitakaan kotimaankaan sisällä olen ajatellut, että kolmanneksi paras oppimispaikka on sitten se vuorovaikutustilanne luokassa, jossa oppilaat oppivat toinen toisiltaan ja ohjaajalta. Tilanne, jossa ohjaaja tuo tunnille esim. venäläistä kulttuuria You Tuben, videoiden yms. muun kirjan ulkopuolisten materiaalin avulla kirjaa unohtamatta. Tuota materiaalia sitten työstetään yksin, pareittain ja ryhmissä toisia arvioiden ja toisilta oppien. Työstämisellä tarkoitan esim. sitä, että videolta nähtyä ostostilannetta harjoitellaan toistamalla keskustelun fraaseja pareittain ja sitten loppujen lopuksi jokainen pari tekee oman keskustelun, joka on sisällöllisesti erilainen kuin nähty video. Tämä keskustelu voidaan videoida. Ja joka tapauksessa ainakin esitetään luokan edessä ja muut arvioivat nähtyä ainakin aplodein.Olen aina ajatellut, että jos koulussa ei ole tarpeeksi venäjän opiskelijoita ryhmän perustamiseksi, on tärkeää, että oppilaat pääsevät opiskelemaan kieltä verkossa. Mutta lisäksi olen aina ajatellut, että tämä on huono vaihtoehto, siis vihon viimeinen vaihto-ehto. Verkossa opiskelu ei ole ollut mielestäni tarpeeksi vuorovaikutteista ja jo pelkästään siksi huono vaihto-ehto. Onko mahdollista tehdä verkkokurssista riittävän vuorovaikutteinen?
Hahmottelen asiaa seuraavassa:
Venäjän 1. kurssi (verkossa). Mitä vuorovaikutteista se sisältäisi ? Miten toteutettua? Mitä etuja? Onko etuja, joita luokkaopetuksessa ei saisi? Mitkä ovat mahdolliset ongelmat?
Eli ohjaaja ja oppilaat menevät jokainen kotoaan käsin Isoverstaan Virtuaaliluokkaan, jossa ohjaaja jakaa ensin materiaalin oppilaille ja sitten harjoitellaan ääntämistä tavallisen luokkatilanteen tapaan. Oppilaat ja ohjaaja näkevät ja kuulevat toisensa. Mutta kuulevatko tarpeeksi hyvin? Onko viivettä? Viiveeseen opeteltava, se voi tuntua alussa tosi rasittavalta. Virtuaaliluokkaan voi osallistua max. 10 henkeä kerrallan. Ohjaaja joutuu pitämään useita tuokioita, jos oppilaita on paljon. Ja viisikin virtuaaliluokassa ääntämistä harjoittelemassa vastaa kerrallaan paljon suurempaa määrää kuin tavallisessa luokkaopetuksessa. Olen kokeilemassa lähiaikoina, raportoin sitten miten sujui.
Jonkun videon kommentointi Wallwisherin avulla. Esim. Pyysin oppilaita katsomaan Pietarin sydämessä ohjelman ja kirjoittamaan kommenttejaan perustamalleni Wallwisherin sivulle.
En voinut laittaa tehtävää pakolliseksi, koska en ollut siitä kurssin alussa kertonut. Informoin oppilaita liian myöhään ohjelmasta, joten kukaan ei kommentoinut ohjelmaa. Mutta jatkossa aion kokeilla tätä tehtävätyyppiä johonkin Ylen Teeman ohjelmaan. Tässä mielestäni oppilailla on mahdollisuus oppia toistensa kommenteista ja jos tieto ohjelmasta on kaikilla venäjän kursseilla, tulee näkemystä myös eritasolla olevilta oppijoilta. Ja vielä parempi, olisi hienoa, jos kommentteja ohjelmasta tulisi myös muilta kuin venäjän kurssilaisilta. Wallwisherin sivu antaa kerralla laittaa vain 160 merkin kommentin, mutta niitä voi kyllä laittaa useita. Pitää pitää huoli ettei ne jää toistensa päälle. Ja jos tehtävä on pakollinen, oppilaita kannattaa pyytää laittamaan nimensä, vaikka juridista merkitystä nimen laitolla ei voi ollakkaan, koska kuka tahansa voi kirjoittaa kommentin.
Voisivatko oppilaat kommentoida jotakin muuta Wallwisherin avulla kuin dokumentteja? Esim. Monet opiskelijat ovat olleet venäjällä, niin he voisivat kommentoida matkojaan, mutta 160 merkkiä on siihen liian vähän. Mikä olisi vaihtoehto? Mikä on sellainen Some väline, joka näkymältään on kuin Wallwisher ja yhtä helppo käyttää, mutta jossa voisi kirjoittaa enemmän. Jos vaikka ensin näkyisi 160 merkin kokonaisuus asiasta ja sen taakse kätkeytyisi asiasta lisää, jonka saisi näkyviin esim. klikkaamalla.
Entäs sitten ne edut joita verkko-opetuksessa on, joita luokka-opetuksessa ei ole niin helposti saatavissa?
Ehkä ne löytyvät sosiaalisen median välineistä. Luokassa verkossa tehtävät tehtävät joudutaan tavallisesti antamaan oppilaille tylysti kotiläksyksi, koska koulussa ei ole tietokoneita saatavilla helposti. Mutta saadaanko some-välineillä verkko-opetuksesta luokkaopetuksen veroista tai tuloksekkaampaa? Onko tämä ainekohtainen kysymys? Vai tekeekö some-välineet verkko-opetuksesta ainoastaan siedettävää? Olenko nyt vain innostunut asiasta ja huomaan vuoden kuluttua, että olen innostunut jo ihan jostain muusta?
Sitten välillä englannin opetukseen. Olen opettanut tietokoneluokassa muutamana vuotena kasilla/ysillä valinnaista kurssia “Easy-going English”. Olen pitänyt kurssin pohjana Peda.nettiä. Jokaisella kurssilaisella/kurssiparilla on ollut oma aliveräjä, johon he ovat tallentaneet töitään. Kurssilaiset ovat päässeet katsomaan toistensa näkyvillä olevia töitä, mutta eivät muuttamaan niitä. Oppilaat ovat voineet piilottaa esim. keskeneräisiä töitään. Ja opettaja on voinut piilottaa edellisen vuosikurssin työt ja ohjeistuksen. Tässä kurssin sisältö suunnilleen.
EASY-GOING ENGLISH(Englannin syventävä)Kurssi tukee pakollisen englannin opiskelua
ja sen tavoitteena on parantaa oppilaan
suullista ja kirjallista englannin taitoa.Tavoitteet
- rohkaista oppilasta suulliseen ilmaisuun
- harjoitella mielipiteen ilmaisua ja perustelua
- opastaa oppilasta itsenäiseen tiedon
hakuun
- laajentaa sanavarastoa ja luetunymmärtämistaitoa
- syventää rakenteiden hallintaa
- kehittää kirjallista ilmaisutaitoaSisältö
Kurssin aikana oppilaat valmistavat erilaajuisia
esityksiä pareittain/yksin ja esittelevät
ne muille ryhmän jäsenille. Esitysten
aiheet vaihtelevat mm. englanninkielisten
maiden esittelystä, uutiskatsauksista
ja mainoksista oppilaan omiin kiinnostuksen
kohteisiin. Esitysten tekemisessä
hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan
tietotekniikkaa oppilaiden oman kiinnostuksen
ja erityisosaamisen puitteissa. Lisäksi
kurssilla tutustutaan englanninkielisiin
lehtiin ja muihin internetin tuomiin
mahdollisuuksiin kielitaidon harjoittamisessa.
Lisäksi kurssilla harjoitellaan englannin
puhumista erilaisissa käytännön
tilanteissa, väittely- ja keskustelutaitoja ja palautteen saamista ja antamista.
Mutta varsinainen kysymys kuuluu: Mikä olisi parempi vaihtoehto pedenetille? Ja koululle on tärkeää, että myös ilmainen vaihtoehto. Haluan kurssille yhteisen oppimisympäristön, jota oppilaat tekevät. Toisaalta on tärkeää, että he eivät pääse tekemään toistensä töitä ilman asianomaisen lupaa, koska murkkuikäiset saattaisivat muuttaa toistensa juttuja sumeilematta. Miten olisi Wikispaces? Siinä voi luoda nettisivuja yhdessä, mutta voiko jokainen tehdä myös vaan omaansa ilman pelkoa muiden häiriöstä. Entäs Blogien yhdistäminen. Voikos Blogiin liittää kuvia, videoita ja power-pointteja?
Jatkuu ja tarkentuu lähitulevaisuudessa… J
Ja voi itku, kun tallensin tämän huomasin, että tämä on tehnyt taas linkkejä kaikista ja kirjasinkokokin vaihtelee. Huokaus. En kyllä jaksa nyt muuttaa ja en taida osatakkaan. Eli onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti :-)
Joko on kokemuksia Pietarin Sydämmestä jaettuina ideoina?
VastaaPoista-Teemu
On, mutta ei varsinaisesti. Kiitos kysymästä! Kerron blogissani, jota päivitän parhaillaan...:-)
VastaaPoistaSinulla onkin persoonallinen tapa blogata, eli jatkat samaa kappalettta. Jatkossa voisit kokeilla aina uuden blgotekstin kirjoittamista uusille ajatuksille, silloin blogiverkoston syöteidea toimisi paremmin, eli muut saisivat heti tiedon kun julkaiset uutta.
VastaaPoistaTuohon loppuun vielä kommentti. Minusta tuolle kuvaamallesi kurssille voisi tehdä blogiverkoston, eli sama kuin mitä nyt käytetään. Jokaiselle opiskelijalle tai opiskelijaparille oma blogi, jotka on linkitetty toisiinsa, eli kaikki näkis toistensa jutut ja voisivat kommentoida.
VastaaPoistaJa mikäli intoa löytyy, nämä voisi vieläpä linkittää opiskelijoiden Facebookiin!